Mä sanon nyt suoraan.
Toi hiton äpärä on pullapersesika.
Se on maailman rasittavin. Se rökittää Simppaa irtolenkillä ja mamma karjuu. Sitt se yrittää mammallekki kaikkee... tänäänki se mettälenkillä häippäs jonnekki ihan näkymättömiin eikä tullu moneen minuuttiin. Ei vaikka mamma kuttuki. Me muut ehittiin jo vaikka kuinka kauas mamman ja Simpan kaa. Mä en voi käsittää kuin joku tekee tollast! Aika törkee tsydeemi, sano! Mä en tajuu, mistä se on voinu tollasta käyttäytymistä keksii...
Ja mikä törkeintä, se yrittää hyppii mun nenilleni. Siis m-u-n! Voittekste kuvitella, ett joku koittaa haastaa universumin katu-uskottavinta rottweilerii?! Siis mä olen ihan oikeesti joutunnu tänään sanoon sille. Ja mamma on joutunnu laittaan sen kaksiki kertaa karsseriin jäähtyyn. OMG!
No okei, on me sitt tänään tehty yhdessä vähän töitäki. Me on autettu mammaa pihan haravoinnissa. Ja Ansa on auttannu kaivamalla kuoppii. Aika monta ihan uutta kuopan paikkaa se löysiki! Mamma tosin siinn kohtaa elehti oudosti, ihanniinko se ois kiskonnu turkkii päästään. Mutt ennen kaikkee me on haettu pallua. Mää varsinki mut kyll Ansaki. Me ollaan nyt sit aika naattia likkaa, sano!
Terveisin, La Armi
