Mamma on koko illan noita bernipoikii harjannu ja kammannu ja kaltannu ja rässänny ja tuunannu. Mua ei. Sitteki ko mä Vaatimalla Vaadin, ett muaki, se jonkun hitto kumisukan ottaa ja parikertaa mun selän pyyhkii ja sanoo ett seon siinä. Tää On Niin Väärin!!!
Terveisin, La Armi
29. kesäkuuta 2007
28. kesäkuuta 2007
Vika
Aijemmin tällä viikolla mun pyllyssä havaittu vika on saatu korjattuu. Tai ainakaa mää en oo vingahellu mun kankkuu, vaik mulloli eilen tottisreenit ja sit jäläkireenit ja sit uinti ja sitt mää mammalla heitätytin palloo pari tuntii siinäsivusa ko se teki puuhommii.
Terveisin, La Armi
Terveisin, La Armi
24. kesäkuuta 2007
Kauneuskilipailusa
Mää kävviin tännään Rovanniemelä kansainvälisesä kauneuskilipailusa. Mulloli mamma kuskina ja Anne händlerinä. Aika hienosti on toi Anne jo oppinnu mun kaa menneen kehäsä. Hyvin me juostiin ainaki. Mää olliin ehottomasti rotuni kaunein. Harmi vaan ettei tuomaritäti sitä tajunnu vaan laitto avonarttuisa toiseks ja parasnarttukehäsä ei sijottannu. Mun arvostelu siis:
Tuomari: Rita Kadike-Skadina, Latvia
Mä: Fold Face's Amarone
AVO ERI2
"Strong female. Good size, proportions & condition. Nice, strong head. Good top-line, strong back & loin, correct tail, good chest, well angulated, moves very well. Good temperament."
Eli tiedox niile jotka ette osaa englantii mä suomennan tähän:
"Vahva narttu. Hyvä koko, mittasuhteet ja kunto. Nätti, vahva pää. Hyvä ylälinja, vahva selkä ja lanne. Oikeanlainen häntä. Hyvä rinta. Hyvin kulmautunut, liikkuu oikein hyvin. Hyvä luonne."
Se tuomari kysy Annelta jotta onko se hyväluontonen tuo narttu. Anne jotta joo. Uskaltaako siihen koskia, kyssyy tuomari. Anne taas jotta joo. No hitsi kai se tietää ett mä en mikään vegetaristi oo. Se täti oli sellane vihiriä ja liehuva, niinko joku sallaatinlehti tuulesa. Ja määhän oon lihansyöjä teurastajankoira enkä mää mikkää lammas.
Me tultiin kotio niin olihan täälä sotku. Nemi ja Tara ja Marja oli käyny päivälä olleen poikien kaa. Mamma oli luvannu jotta Simpan saa jättää irrallee nytteko sillon se kauluri. Jotta se palijo tuhua kuitenkaan saa aikaan. No joo... mittään kait syöty ollu, mutta koko sänky oli myltätty ja se iso leviä sijjauspatjaki puolex lattialla. Mutt mulloli ihan kivaa. Lähettäsköhän me mammankaas taa johkii näytelmiin...
Terveisin, La Armi
Tuomari: Rita Kadike-Skadina, Latvia
Mä: Fold Face's Amarone
AVO ERI2
"Strong female. Good size, proportions & condition. Nice, strong head. Good top-line, strong back & loin, correct tail, good chest, well angulated, moves very well. Good temperament."
Eli tiedox niile jotka ette osaa englantii mä suomennan tähän:
"Vahva narttu. Hyvä koko, mittasuhteet ja kunto. Nätti, vahva pää. Hyvä ylälinja, vahva selkä ja lanne. Oikeanlainen häntä. Hyvä rinta. Hyvin kulmautunut, liikkuu oikein hyvin. Hyvä luonne."
Se tuomari kysy Annelta jotta onko se hyväluontonen tuo narttu. Anne jotta joo. Uskaltaako siihen koskia, kyssyy tuomari. Anne taas jotta joo. No hitsi kai se tietää ett mä en mikään vegetaristi oo. Se täti oli sellane vihiriä ja liehuva, niinko joku sallaatinlehti tuulesa. Ja määhän oon lihansyöjä teurastajankoira enkä mää mikkää lammas.
Me tultiin kotio niin olihan täälä sotku. Nemi ja Tara ja Marja oli käyny päivälä olleen poikien kaa. Mamma oli luvannu jotta Simpan saa jättää irrallee nytteko sillon se kauluri. Jotta se palijo tuhua kuitenkaan saa aikaan. No joo... mittään kait syöty ollu, mutta koko sänky oli myltätty ja se iso leviä sijjauspatjaki puolex lattialla. Mutt mulloli ihan kivaa. Lähettäsköhän me mammankaas taa johkii näytelmiin...
Terveisin, La Armi
21. kesäkuuta 2007
Kynttiläillallinen
Meillonnollu muutama päivä aikas rumbaa.
Kaikki alko siittä ko toi Simppa-berni nautti sunnuntai-iltana kynttiläillallisen. Oli siis ottannu ulukosaunan etteisestä pussillisen tuikkukynttilöi ja syöny sen. Näkisittepä mimmosta pitsii se oli niistä alumiinikuorista pureskellu! Ja kaikki ne kynttilät syöny.
No ko mamma hokas mitä on tapahtunnu, ja ko se näki jotta Simppa oksentaa, se aattelemmaan jotta se on niitä metallejaki syöny. Ja jotta koira siks on sairas. No ne maanantaina Akuuttiin vilimaukseen. Ja vilimattiin ja vilimattiin ja vilimattiin. Ja illallaki vielä mamma varjoaineita ja parahviineja ja muita sellasii hienoi viinejä Simpalle juottaa.
Mut se yö oli aika karsee. Simppa oksensi vähä välii, maha turvoksisa ja aina vaa heikommasa kunnosa. Mamma jo mulle nelijän aikaan sano jotta saahannähä tarviiko tän kansa aamula ennää mihkää Akuuttiin lähtä vaiko suoraan Tyrnävälle rematorioon. No niin se vaa sit heti aamulla Simppa hoippu mamman kaa lekuriin ja tiputukseen. Sitä mää en vaan ymmärrä ett mix se piti Akuuttiin asti viä tiputettavax; eiks sen ois voinu vaikka tosta meiän vintin ikkunastaki tiputtaa...?
Mamma oli kuiteski koko päivän siel lekurisa pittään Simppaa tassusta. Virve tuli ip käymään ja käyttään meitä ulukona. Mun mielestä onki palijo kivempaa käyä Virven kaa lenkillä ko mamman. Mun mielestä Virve on aika ihq!
Pari tuntii ne oli sitt Simppaa leikelly ja operoinu ja nostannu ne kaikki sen suolet pöyäle ja tarkastannu. Ja ne mittää tuikkui sieltä löytänny ko mamman sukkikset. Ne sellaset paksut ruskeet villaset jotka mua oikeesti ihan hävettää mamman seurasa jos sillon ne jotenka ihan hyvä ett Simppa söi ne. Siis mä oisin voinu kertoo mitä seon syöny jos multa olis kysytty. Mutkun eio kysytty, niin enno kertonnu. Ja eilenki mamma viel kävi Simpan kaa siel Akkuutisa, ja sano jotta on ne veriarvot ny sillä ihan ok, mitä ny vähä anemijjaa.
Nyt Simpalla on sit sellane hieno lautasantenni pääsä. Vähä mä oon kade. Se varmaan saa jotai viestei tuolt ulkoavaruuesta ko se sillai välillä vähä sinkoilee. Ja sit mamma antaa sil vähä piikkii ja kaikkee. Kuulema aika tujui on noi aineet... ainaki mun mielest toi Simpan pissa haisee iha erilaiselle ko normaalisti. Mut se täs on huonoo ett TOI saa ny mammalta kaike huomion ja me on jääty lähes oman onnemme nojaan Roltsun kaa. Jos tää kovin monta päivää jatkuu me aletaan kapinaan.
Terveisin, La Armi
Kaikki alko siittä ko toi Simppa-berni nautti sunnuntai-iltana kynttiläillallisen. Oli siis ottannu ulukosaunan etteisestä pussillisen tuikkukynttilöi ja syöny sen. Näkisittepä mimmosta pitsii se oli niistä alumiinikuorista pureskellu! Ja kaikki ne kynttilät syöny.
No ko mamma hokas mitä on tapahtunnu, ja ko se näki jotta Simppa oksentaa, se aattelemmaan jotta se on niitä metallejaki syöny. Ja jotta koira siks on sairas. No ne maanantaina Akuuttiin vilimaukseen. Ja vilimattiin ja vilimattiin ja vilimattiin. Ja illallaki vielä mamma varjoaineita ja parahviineja ja muita sellasii hienoi viinejä Simpalle juottaa.
Mut se yö oli aika karsee. Simppa oksensi vähä välii, maha turvoksisa ja aina vaa heikommasa kunnosa. Mamma jo mulle nelijän aikaan sano jotta saahannähä tarviiko tän kansa aamula ennää mihkää Akuuttiin lähtä vaiko suoraan Tyrnävälle rematorioon. No niin se vaa sit heti aamulla Simppa hoippu mamman kaa lekuriin ja tiputukseen. Sitä mää en vaan ymmärrä ett mix se piti Akuuttiin asti viä tiputettavax; eiks sen ois voinu vaikka tosta meiän vintin ikkunastaki tiputtaa...?
Mamma oli kuiteski koko päivän siel lekurisa pittään Simppaa tassusta. Virve tuli ip käymään ja käyttään meitä ulukona. Mun mielestä onki palijo kivempaa käyä Virven kaa lenkillä ko mamman. Mun mielestä Virve on aika ihq!
Pari tuntii ne oli sitt Simppaa leikelly ja operoinu ja nostannu ne kaikki sen suolet pöyäle ja tarkastannu. Ja ne mittää tuikkui sieltä löytänny ko mamman sukkikset. Ne sellaset paksut ruskeet villaset jotka mua oikeesti ihan hävettää mamman seurasa jos sillon ne jotenka ihan hyvä ett Simppa söi ne. Siis mä oisin voinu kertoo mitä seon syöny jos multa olis kysytty. Mutkun eio kysytty, niin enno kertonnu. Ja eilenki mamma viel kävi Simpan kaa siel Akkuutisa, ja sano jotta on ne veriarvot ny sillä ihan ok, mitä ny vähä anemijjaa.
Nyt Simpalla on sit sellane hieno lautasantenni pääsä. Vähä mä oon kade. Se varmaan saa jotai viestei tuolt ulkoavaruuesta ko se sillai välillä vähä sinkoilee. Ja sit mamma antaa sil vähä piikkii ja kaikkee. Kuulema aika tujui on noi aineet... ainaki mun mielest toi Simpan pissa haisee iha erilaiselle ko normaalisti. Mut se täs on huonoo ett TOI saa ny mammalta kaike huomion ja me on jääty lähes oman onnemme nojaan Roltsun kaa. Jos tää kovin monta päivää jatkuu me aletaan kapinaan.
Terveisin, La Armi
18. kesäkuuta 2007
Rottweiler palkittiin Jussilla!
Mun suoritukseni eile esineruutukokkeesa palakittiin Jussilla. Mää kävviin hakkee esineen ja kolokytä pistettä, ja sitku me tultiin autolle takas ni mä sain Jussin. Tiättehänte, ettei kukkaan rapsuta yhtä hyvin pyllyn päältä ko Jussi!
No kävin mää sitte jälelläki, viis kebakkoo toin. Mamma oli ihan tyytyväine, vaik sano että oisin mä tietenki sen kuuennenki saanu nostaa. Ja käytiin me sit huupailemasa tottiskentälläki. Mua ei oikein huvittannu. Neljäseittemän pisteitä. Siittä mää luulen ei mamma oikeen ollu ilone. Minkäs teet: jos mä en viitti niin mähän en tee.
Terveisin, La Armi
No kävin mää sitte jälelläki, viis kebakkoo toin. Mamma oli ihan tyytyväine, vaik sano että oisin mä tietenki sen kuuennenki saanu nostaa. Ja käytiin me sit huupailemasa tottiskentälläki. Mua ei oikein huvittannu. Neljäseittemän pisteitä. Siittä mää luulen ei mamma oikeen ollu ilone. Minkäs teet: jos mä en viitti niin mähän en tee.
Terveisin, La Armi
15. kesäkuuta 2007
Meri
Mää tykkään uijja. Mää tykkään uijja joisa ja järvisä ja lammisa ja ojisa ja plutakoisa. Mää tykkään uijja aamulla ja päivällä ja illalla. Ja aina siinä välillä. Mut yks on misä mää en tykkää uijja, ja se on meresä. Ko se meri hyökkii sillai ikävästi, ja roiskii naamalle. Hyi!
Terveisin, La Armi
Terveisin, La Armi
14. kesäkuuta 2007
Volcanic Eruption
Kuule mamma. Ehkä sei sittenkää ollu tulivuorenpurkaus. Eikä maajjäristys, vaikka ainaki nelijä rihteriä oliki. Mullon vaan vähä ilimaa...
Terveisin, La Armi
Terveisin, La Armi
12. kesäkuuta 2007
Jussin tossu
Voi hyvän tähen ton Jussin kaa... Tännäänki se oli hukannu sen aamutossun mehtään. Mun piti se tossu sitte ehtiä ja hakia sieltä. Mahtaa siinä Mistyllä ja Veerallaki olla tekemistä ett saavat isäntäsä piettyy kurisa. Oli siel mettäsä tietty muitaki Jussin tavaroita, mut mun tartti hakee vaan tää tohveli.
Terveisin, La Armi
Terveisin, La Armi
Normisohova
Mun V-pentue on nyt hoidettu. Sen näkee esmes siittä, että Mää oon nyt palannu sohvantakkaa pesästä takasin mun normipaikalle. Jotta mamman sohovalla nyt makkoillaan. Selällään ja tavara levällään.
Terveisin, La Armi
Terveisin, La Armi
8. kesäkuuta 2007
Ihanampaa aamua
Huommenta! Me muutettiin eilen mamman ja mamman poikien kaa tonne kesähuoneeseen nukkumaan. Mukavaa etton niin leviä peti, että mammaki mahtuu. Tosin sille paljoo tilaa jää, ko mää saatan koisii vaikka poikittain. Mutta pääasia on, jotta makiasti nukutti!
Terveisin, La Armi
Terveisin, La Armi
Paskahalavaus
Nyt mää tiän mimmonen se on se paskahalavaus. Mää näkkiin ko mamma sai semmose. Ehkä on parasta, ett mä tällä kertaa annan mamman itte kertoo:
"Minä siis siivosin eilen iltapäviällä tuota ulkoliiteriä, ja samalla meidän kesähuoneen että päästään sinne viileempään nukkumaan. Menihän siinä monta tuntia: kaikki kamat ulos, lakasua, järjestelyä... Yhden lautakasan takaa löytyi muuten miten lie monta vuosikymmentä vanha muumioitunut kananraato. Yäk!
Koirat siinä pyöri mukana. Armi toi palloa ihan riesaksi asti. Jossain vaiheessa koirat kyllästyi. Pojat makoili varjossa. Sitten hoksasin, että Armia ei näy missään. Kutsuin sitä, kiersin kaikki paikat - ei koiraa missään. Arvasin että nyt se fakiiri on onnistunut jostakin livahtamaan karkuteille, vaikka aidassa on sähkökin. Ajelin lähikorttelit ympäri, mutta ei koiraa missään.
Ajattelin sitten, että jatkanpa siivoustani, sillä kyllä se elukka ennenpitkää jonkun naapurin olohuoneesta / hevosenpaskakasasta löytyy. Ja jos ei ala kuulua niin pitänee alkaa soittamaan eläinkodille...
Imuroin. Vein imurin pois tuonne sisälle saunaan (sisäsauna on meillä lähinnä rompevarastona - lämmitettyä sitä ei tule edes talvella). Olin just kurkottamassa imuria sinne nurkemmas, kun käteni osui johonkin... Ja siis hrjmla kun minä säikyin että mikä se oli!!!
Arvaatte varmaan, mikä siellä sitten oli. Neitihän se oli ängennyt itsensä lauteitten alle, lämminvesivaraajan ja seinän väliin. Siis mahdollisimman hankalaan paikkaan. Kyllä se sieltä itse pääsi pois, ei sentäs tarvinnu palokuntaa kutsua irrottelemaan niinkuin Armin siskolikalle kävi. Siellä kai se oli ollu koko kateissaoloaikansa se koira. Ei sillä mitään hätää näyttänyt olevan, mutta ei se kyllä myöskään ilmoittautunut kun kutsuin. Sitä vaan en ymmärrä, minkä ihmeen takia se kyseiseen koloon keksi mennä... ei sitä ole ennen se paikka kiinnostanut."
Ai mikskäkö mä menin sinne lauteitten alle? Nokun se just siihen saumaan sattu tuntuun hyvältä ratkasult. Sou simple!
Terveisin, La Armi
"Minä siis siivosin eilen iltapäviällä tuota ulkoliiteriä, ja samalla meidän kesähuoneen että päästään sinne viileempään nukkumaan. Menihän siinä monta tuntia: kaikki kamat ulos, lakasua, järjestelyä... Yhden lautakasan takaa löytyi muuten miten lie monta vuosikymmentä vanha muumioitunut kananraato. Yäk!
Koirat siinä pyöri mukana. Armi toi palloa ihan riesaksi asti. Jossain vaiheessa koirat kyllästyi. Pojat makoili varjossa. Sitten hoksasin, että Armia ei näy missään. Kutsuin sitä, kiersin kaikki paikat - ei koiraa missään. Arvasin että nyt se fakiiri on onnistunut jostakin livahtamaan karkuteille, vaikka aidassa on sähkökin. Ajelin lähikorttelit ympäri, mutta ei koiraa missään.
Ajattelin sitten, että jatkanpa siivoustani, sillä kyllä se elukka ennenpitkää jonkun naapurin olohuoneesta / hevosenpaskakasasta löytyy. Ja jos ei ala kuulua niin pitänee alkaa soittamaan eläinkodille...
Imuroin. Vein imurin pois tuonne sisälle saunaan (sisäsauna on meillä lähinnä rompevarastona - lämmitettyä sitä ei tule edes talvella). Olin just kurkottamassa imuria sinne nurkemmas, kun käteni osui johonkin... Ja siis hrjmla kun minä säikyin että mikä se oli!!!
Arvaatte varmaan, mikä siellä sitten oli. Neitihän se oli ängennyt itsensä lauteitten alle, lämminvesivaraajan ja seinän väliin. Siis mahdollisimman hankalaan paikkaan. Kyllä se sieltä itse pääsi pois, ei sentäs tarvinnu palokuntaa kutsua irrottelemaan niinkuin Armin siskolikalle kävi. Siellä kai se oli ollu koko kateissaoloaikansa se koira. Ei sillä mitään hätää näyttänyt olevan, mutta ei se kyllä myöskään ilmoittautunut kun kutsuin. Sitä vaan en ymmärrä, minkä ihmeen takia se kyseiseen koloon keksi mennä... ei sitä ole ennen se paikka kiinnostanut."
Ai mikskäkö mä menin sinne lauteitten alle? Nokun se just siihen saumaan sattu tuntuun hyvältä ratkasult. Sou simple!
Terveisin, La Armi
Nou Sexii
Jari tuli. Meile nimittäin tosa keskiviikkoiltana. No tuli Tarja kans, mut mun näkökulmasta keskeisintä on siis se, ett Jari tuli.
Mutt emmä tiä mistä johtuu ett nyt se ei ollenkaa alakannu sexii mun kans. Eikä pallua ees heittään. Onkohan sil joku tauti?
Terveisin, La Armi
Mutt emmä tiä mistä johtuu ett nyt se ei ollenkaa alakannu sexii mun kans. Eikä pallua ees heittään. Onkohan sil joku tauti?
Terveisin, La Armi
3. kesäkuuta 2007
Karvaa
Simpalla ja mulla on karva irti. Ihan totaalisesti. Arvatkaas onko mamma meidän kaa helisemässä, kun sen pölypussit on nyt kaikki. Eikä se muistannu ostaa uusia.
Terveisin, La Armi
Terveisin, La Armi
1. kesäkuuta 2007
Rottweiler synnytti virtahevon!
Mä olen yhä lapsivuoteessa. Vaik mä synnytin jo viime viikolla. Siis kylhän mä ny piuhan peräsä tuun, jos mamma pakottaa mut pissalenkile. Muuten mä kyl mieluiten oon mun pesäsä.
Mä kaavailin mun esikoisesta juristii. Pariki päivää ehdin sitä imettää mut se hävis. Mamma sano, ett se kaappas firman rahat ja läks Antigualle. Mut miten se voi, eihän silloo passiikaan vielä?! Mut mamma väittää ett vihreet vinkulelut ei tarvi passii varsinki jos ne matkustaa ruumasa. Musta jotenki tuntuu, ett mamma vedättää mua nyt jollainlailla...
Sit mun toisen pennun mamma laitto pesukoneeseen pyöriin. No se oliki oikeestaan mamman pentu jota mä imetin paremman puutteessa. Villasukaks mamma oli sen ristinny. Mut nyt mullon taas löytyny yks mun pennuist! Musta on ihan normaalii, ett rottweiler synnyttää virtahevon. Kattokaa ny noita Senninki pentui tuolt sivvuilta! Ihan virtahevonpennuilta neki näyttää! Paits että ovat eri värisii ko tää mun. Mun pentu osaa sanoa "viu" jos sitä puristaa. Sitäpaitti se mahtuu hyvin poskeen, niiettä mamma ei varppina tätä mun aarretta hoxaa...
Terveisin, La Armi
Mä kaavailin mun esikoisesta juristii. Pariki päivää ehdin sitä imettää mut se hävis. Mamma sano, ett se kaappas firman rahat ja läks Antigualle. Mut miten se voi, eihän silloo passiikaan vielä?! Mut mamma väittää ett vihreet vinkulelut ei tarvi passii varsinki jos ne matkustaa ruumasa. Musta jotenki tuntuu, ett mamma vedättää mua nyt jollainlailla...
Sit mun toisen pennun mamma laitto pesukoneeseen pyöriin. No se oliki oikeestaan mamman pentu jota mä imetin paremman puutteessa. Villasukaks mamma oli sen ristinny. Mut nyt mullon taas löytyny yks mun pennuist! Musta on ihan normaalii, ett rottweiler synnyttää virtahevon. Kattokaa ny noita Senninki pentui tuolt sivvuilta! Ihan virtahevonpennuilta neki näyttää! Paits että ovat eri värisii ko tää mun. Mun pentu osaa sanoa "viu" jos sitä puristaa. Sitäpaitti se mahtuu hyvin poskeen, niiettä mamma ei varppina tätä mun aarretta hoxaa...
Terveisin, La Armi
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)