...ja tällä kertaa en valitettavasti tarkoita sitä holskupoikaa.
Meillon täälä nimittäin pikkase tuulista. Ainaski 24 poforia sekunnisa puhaltaa. Päivälläko me käytiin mettäirtohömppälenkillä, niin Ansanki pyrstökarvat lepatti hassusti. Ja sanoisin, ett berni meni aika lujaa kans... myötätuuleen nääs!
Terveisin, La Armi
31. joulukuuta 2008
27. joulukuuta 2008
26. joulukuuta 2008
Rottweiler Jouluaamuna
"Lumi on jo peittänyt kakat mummolassa,
järjen häiven jäätynyt talvipakkasessa..."
Jep! Mä olen siis hemma ijen. Mut koko joulu me ollaan muuten oltu mummolasa. Monta päivää!
Mä oon avustannu mummia kinkunleikkuussa, ja neuvonnu, miten hirvipaisti laitetaan. Ja sen hirveen kaweriks mamma oli ostannu Amaroonee.
Aika hässäkkää meilä siel oli. Nimittäin Sepe ja M-L ja Viiviki oli. Viivi on 2 x mun ikäne, elikkäs kohta yheksän vee. Aluksi Viivii hirvitti ett me oltiin siinä, ja se jumitti nurkkaan. Vaikka me oltiin ihan fixusti. Se pelkäs, ett me haistellaan. Tai että Simppa pussaa. Mutt kyll me jo eilen ja tänään oltiin aika kaiffarei. Ja aatteleppa - tänäaamuna mettälenkiltä tullesa me mentiin Kalliolaan. Sielloli Iita. Iita on 2 x mun ikä + 2 vee, mikä tekkee kymmene. Iita talutti meitä kaikkii vuorollaan. Ekkana Simppaa, sitte mua ja sitte Ansaa. Sitteko me lähettiin koko revohka meile mummulaan, Iita talutti ekkana Ansaa, ja sitt ihan loppumatkan Simppaa. Mä olen kieltämättä vähä katkera, ettei se halunnu taluttaa mua...
Ja sitteko sen jäläkeen mamma teki halakokuormaa, me oltiin sielä koko lössi: Mää ja Ansa, (Simppa kävi ylikierroksilla ja joutu karsseriin), Iita, Viivi, Väinö ja Aada the Waahtosammutin. Me heiteltiin keppei ja telmuttiin lumesa. Mä kehottasin nyt täs kohtaa kiinnittään huomioo siihen seikkaan, ett vaikka noi kaikki oli alle 15 wee ja siis paistei, me kaks verenhimoista rotvailerii ei syöty niistä lapsista yhtään. Itte asiasa sannoisin, jotta meilä kaikila oli aika hauskaa! Ansaki sai siin sitte tutustuu vähä tenaviin, ko mammallei oikein niittä oo.
Sellanen ikävä tapaturma mulle sattu aattona, ett mun oikeen etutassun kynsi katkes. Ja se on juureen asti halkiki! Mummulan piha on ihan veresä, ko mää oon ulkona sitä jähytelly. Mamma sanoo, ett sielä näyttää ko ois Crécy:n taistelun jäljiltä... Tai Carcassonen verilöylyn. Pah! Siis tosiasiahan on, ett mun tassu on hii-iiiiwa-tin kipee! Mamma laitto siihen tassusidettä, ja mä voin kertoo, ett mä kyllä kommentoin. Suorastaan rähisin, murisin ja möykkäsin! Mutt laitto se mamma sen vitsin siteen kummiski...
Mutt se todettakoon myös, ett se mun kynsi ei ole milläänlailla haitannu mua mettähömppälenkeillä! Sielä mää oon taas ollu lumimyyrä! Mää oon kaivannu ainaski 10 mk - eiku km - lumimyyrän käytävii mummin ja ukin mettiin. Ja kyll mä oon Roinki kans voinu treffaa...
Ai niin, ja sitt jouluaattona... kun alko haista siltä, ett voi joulupukki alkaa tuleen, meidät suljettiin julmasti peräkammariin! Mamma meinas, ett me voidaan ehkä vaikka oikeesti syä se Joulupukki, tai ainaski aiheuttaa melkoisenmoista möykkää. Noh, mamman, pukin ja mummin hämmästyxeksi kun se pukki tuli - ja aika ryminällä muuten!, me oltiin kaikki kolome ihan hipihilijaa sielä kammarisa. Ehkä jotain tekemistä oli pari tuntii ennen tehhyllä piiiiiiitkällä mettälenkillä, ja kunnon kinkunläsci-piimä-nappula-naudanmaha aterialla...
Se täss nyt vaan... älkää kertoko mammalle. Mutt mää en enää ollenkaan usko Joulupukkiin!
Mulle on nääs sanottu, ett vain kiltit tytöt saa pukilta lahjoi. No - mää oon ollu koko vuoden T-O-S-I kiltti. Ja mä saan vaan yhen possunkorvan ja pari puruluuta. Mamma sen sijaan sai vaikka mitä! Ja mä voin kertoo, ett mamma on välillä ollu aikas tuhmanaki! Vai mitä sanoo asiaan palokunta, polliisi, armeija, anpulanssi, tullilaitos, veroviranommainen, vakkuutusyhtiö, teekkaritorvet, Oulun Kärpät ja Kennelliitto?!
Terveisin, La Armi
järjen häiven jäätynyt talvipakkasessa..."
Jep! Mä olen siis hemma ijen. Mut koko joulu me ollaan muuten oltu mummolasa. Monta päivää!
Mä oon avustannu mummia kinkunleikkuussa, ja neuvonnu, miten hirvipaisti laitetaan. Ja sen hirveen kaweriks mamma oli ostannu Amaroonee.
Aika hässäkkää meilä siel oli. Nimittäin Sepe ja M-L ja Viiviki oli. Viivi on 2 x mun ikäne, elikkäs kohta yheksän vee. Aluksi Viivii hirvitti ett me oltiin siinä, ja se jumitti nurkkaan. Vaikka me oltiin ihan fixusti. Se pelkäs, ett me haistellaan. Tai että Simppa pussaa. Mutt kyll me jo eilen ja tänään oltiin aika kaiffarei. Ja aatteleppa - tänäaamuna mettälenkiltä tullesa me mentiin Kalliolaan. Sielloli Iita. Iita on 2 x mun ikä + 2 vee, mikä tekkee kymmene. Iita talutti meitä kaikkii vuorollaan. Ekkana Simppaa, sitte mua ja sitte Ansaa. Sitteko me lähettiin koko revohka meile mummulaan, Iita talutti ekkana Ansaa, ja sitt ihan loppumatkan Simppaa. Mä olen kieltämättä vähä katkera, ettei se halunnu taluttaa mua...
Ja sitteko sen jäläkeen mamma teki halakokuormaa, me oltiin sielä koko lössi: Mää ja Ansa, (Simppa kävi ylikierroksilla ja joutu karsseriin), Iita, Viivi, Väinö ja Aada the Waahtosammutin. Me heiteltiin keppei ja telmuttiin lumesa. Mä kehottasin nyt täs kohtaa kiinnittään huomioo siihen seikkaan, ett vaikka noi kaikki oli alle 15 wee ja siis paistei, me kaks verenhimoista rotvailerii ei syöty niistä lapsista yhtään. Itte asiasa sannoisin, jotta meilä kaikila oli aika hauskaa! Ansaki sai siin sitte tutustuu vähä tenaviin, ko mammallei oikein niittä oo.
Sellanen ikävä tapaturma mulle sattu aattona, ett mun oikeen etutassun kynsi katkes. Ja se on juureen asti halkiki! Mummulan piha on ihan veresä, ko mää oon ulkona sitä jähytelly. Mamma sanoo, ett sielä näyttää ko ois Crécy:n taistelun jäljiltä... Tai Carcassonen verilöylyn. Pah! Siis tosiasiahan on, ett mun tassu on hii-iiiiwa-tin kipee! Mamma laitto siihen tassusidettä, ja mä voin kertoo, ett mä kyllä kommentoin. Suorastaan rähisin, murisin ja möykkäsin! Mutt laitto se mamma sen vitsin siteen kummiski...
Mutt se todettakoon myös, ett se mun kynsi ei ole milläänlailla haitannu mua mettähömppälenkeillä! Sielä mää oon taas ollu lumimyyrä! Mää oon kaivannu ainaski 10 mk - eiku km - lumimyyrän käytävii mummin ja ukin mettiin. Ja kyll mä oon Roinki kans voinu treffaa...
Ai niin, ja sitt jouluaattona... kun alko haista siltä, ett voi joulupukki alkaa tuleen, meidät suljettiin julmasti peräkammariin! Mamma meinas, ett me voidaan ehkä vaikka oikeesti syä se Joulupukki, tai ainaski aiheuttaa melkoisenmoista möykkää. Noh, mamman, pukin ja mummin hämmästyxeksi kun se pukki tuli - ja aika ryminällä muuten!, me oltiin kaikki kolome ihan hipihilijaa sielä kammarisa. Ehkä jotain tekemistä oli pari tuntii ennen tehhyllä piiiiiiitkällä mettälenkillä, ja kunnon kinkunläsci-piimä-nappula-naudanmaha aterialla...
Se täss nyt vaan... älkää kertoko mammalle. Mutt mää en enää ollenkaan usko Joulupukkiin!
Mulle on nääs sanottu, ett vain kiltit tytöt saa pukilta lahjoi. No - mää oon ollu koko vuoden T-O-S-I kiltti. Ja mä saan vaan yhen possunkorvan ja pari puruluuta. Mamma sen sijaan sai vaikka mitä! Ja mä voin kertoo, ett mamma on välillä ollu aikas tuhmanaki! Vai mitä sanoo asiaan palokunta, polliisi, armeija, anpulanssi, tullilaitos, veroviranommainen, vakkuutusyhtiö, teekkaritorvet, Oulun Kärpät ja Kennelliitto?!
Terveisin, La Armi
19. joulukuuta 2008
Patukka-Ansa
Ansahan tykkää saaha patukkaa. Täss suhtees se muistuttaa aika palijo mammaa. No eilettäin illala me oltii hallila, ko Virve oli siel kuvaamas mua. Ja Ansaa ja Simppaa, vaik mä en tajuu mitä kuvaamist niisson.
Okei, Ansa oli mammalla piuhassa. Ja sitt siellä oli kans yks Mitzi. Se on sakumaanikko. Narttu. Ja se oli just reenin päättex saanu patukkaa. Sellasta nahkasta. Se kanto sitä patukkaa suussaan sillai pitkittäin. Niinko tupakkii. Oottehan te nähäny, sillai niinko Timppaki polttaa.
Ansa sitt päätti ett se haluu sitä patukkaa kans. Ja se tempas äkkiarvaamatta ittesä mammalta ja tarttu siihen patukan toiseen päähän. Minkä toisesa reunasa, 5 cm pääsä oli siis sen Mitzin kuono. Ja siinnä ne akat sitte veti sitä patukkaa toinen toiseen suuntaan. Ja mamma veti Ansaa piuhasa ja huus jotta irti. Onneks Mikko ja Virve oli sekunneisa paikalla ja ylsi siihen välliin, mihin mamma ja Mitzin emäntä ei kumpikaa yltänny. Niin ei sitte tullu patukka-Ansasta jauhelihakeittoo niedersachsenilaiseen malliin.
Ja mamma sit päätti tänään alottaa joululoman, minkä kunniaks me käytiin kunnon mettäirtohömpällä äskettäin. Ett sikäli.
Terveisin, La Armi
Okei, Ansa oli mammalla piuhassa. Ja sitt siellä oli kans yks Mitzi. Se on sakumaanikko. Narttu. Ja se oli just reenin päättex saanu patukkaa. Sellasta nahkasta. Se kanto sitä patukkaa suussaan sillai pitkittäin. Niinko tupakkii. Oottehan te nähäny, sillai niinko Timppaki polttaa.
Ansa sitt päätti ett se haluu sitä patukkaa kans. Ja se tempas äkkiarvaamatta ittesä mammalta ja tarttu siihen patukan toiseen päähän. Minkä toisesa reunasa, 5 cm pääsä oli siis sen Mitzin kuono. Ja siinnä ne akat sitte veti sitä patukkaa toinen toiseen suuntaan. Ja mamma veti Ansaa piuhasa ja huus jotta irti. Onneks Mikko ja Virve oli sekunneisa paikalla ja ylsi siihen välliin, mihin mamma ja Mitzin emäntä ei kumpikaa yltänny. Niin ei sitte tullu patukka-Ansasta jauhelihakeittoo niedersachsenilaiseen malliin.
Ja mamma sit päätti tänään alottaa joululoman, minkä kunniaks me käytiin kunnon mettäirtohömpällä äskettäin. Ett sikäli.
Terveisin, La Armi
16. joulukuuta 2008
Jumankekkana!
Tänä aamuna klo 06.07 Lassila&Tikanojan pojat tuli hakeen mun vastapäisen naapurin roskat. Mä kyll huomautin niille asiasta, ja aika raskaasti. Penteletto, mun kauneusunia häiritään tollalailla...!
Terveisin, La Armi
Terveisin, La Armi
14. joulukuuta 2008
Hiör Ai ääääm!
Hello folks! Mä tiän ett kaikki te mun rakkaat lukijat ja kannattajat (joita on enemmän kuin Parak Opaamalla!) ootte kiäli pitkällä oottannu, ett millon mää taas kirjotan millonmää kirjotan. Mä tiän, ett mun Jari ainaski tulee housuihins hetiko se hokaa ett mää oon täälä taas!
Mäennoo voinu. Kirjottaa siis. Ekkanaki, meilleioo ollu nettii kotona. Tosa aika pian mun edellisen merkinnän jälkeen, Simppa kaateli hännällään mamman lonke... siis omenamehut mamman läppärin näppixelle. Ja se oli sillä kaputt, niinko me saksalaiset sanotaan! Nyt me saatiin lainakone sitt edes. Ja meiolla voitu mamman työmaaltakaan lokata, ko mamma on ollu pari viikkoo pois pelistä. Sillon ollu keuhkotauti. Se on vaa röhiny ja maannu sohovalla eikä se oo meitäkään jaksannu palvella niinko normaalisti. Eix oo kauheeta!?
Tännään on ollu mammalla syntsät. Onnee vaa. Päivä alkoki kivasti, ko Simppa oxensi. Niinko eilen aamullaki. Se vaan, ett eilen aamulla Simppa oksensi auringonkukansiemmenii, joita ne oli Ansan kaa yöllä vetäny parin kilon säkillisen naamariin. On muuten meinaan mun piha noitten jäljiltä täynnä sellasii kasoi, joissttei tiä, kummasta päästä ne on tullu.... ei sillä en mä haluakaan tietää. No tänä aamuna Simppa sitte oksensi ekkana mamman työrukkasen kämmenosan, ja sitte vähän ajan päästä sormiosan. Jotta life is back to normal, sanosin.
Terveisin, La Armi
Mäennoo voinu. Kirjottaa siis. Ekkanaki, meilleioo ollu nettii kotona. Tosa aika pian mun edellisen merkinnän jälkeen, Simppa kaateli hännällään mamman lonke... siis omenamehut mamman läppärin näppixelle. Ja se oli sillä kaputt, niinko me saksalaiset sanotaan! Nyt me saatiin lainakone sitt edes. Ja meiolla voitu mamman työmaaltakaan lokata, ko mamma on ollu pari viikkoo pois pelistä. Sillon ollu keuhkotauti. Se on vaa röhiny ja maannu sohovalla eikä se oo meitäkään jaksannu palvella niinko normaalisti. Eix oo kauheeta!?
Tännään on ollu mammalla syntsät. Onnee vaa. Päivä alkoki kivasti, ko Simppa oxensi. Niinko eilen aamullaki. Se vaan, ett eilen aamulla Simppa oksensi auringonkukansiemmenii, joita ne oli Ansan kaa yöllä vetäny parin kilon säkillisen naamariin. On muuten meinaan mun piha noitten jäljiltä täynnä sellasii kasoi, joissttei tiä, kummasta päästä ne on tullu.... ei sillä en mä haluakaan tietää. No tänä aamuna Simppa sitte oksensi ekkana mamman työrukkasen kämmenosan, ja sitte vähän ajan päästä sormiosan. Jotta life is back to normal, sanosin.
Terveisin, La Armi
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)