Chainsaw Killer

Toi Ansis on melekone moottorisahan murhaaja! Tännäänki se oli ottannu ketjusuojan puolittain poijjes ja mamma tapas sen järsimäsä teräketjua. Ett silleen.

Terveisin, La Armi

Jotain rajaa

Siis ekkanaki mun on sanottava, että toi Tansanian tuholaine on täys pölijä!
Viimme yönäki se haukku ja noitu vaikka mitä. Mikrouunin valua, sitä ko Simppa kävi juomasa, ja ihan tyhyjää. Siis mää en voi ymmärtää sellast, ett joku koira haukkuu jotai ihan olematonta! Tosi sairast...

Mutt asiaan. Mua ei haittaa, jos toi pentu tarttuu mun poskeen ja sillai. Ei mua haittaa sekään, jos se tulee mun ruokakupille (kas kun ei se yllä viel sinne). Mä siedän jopa sen, ett sillon oma ruokakuppi - vaikk munkin muonitus on jo äärimmäisen niukkaa ja sitt tolle vielä annetaan. Monta kertaa päiväsä. Mutt jotain rajaa sentään hei... MUN PALLOON VITJATTI EI KOSKETA!!!

Terveisin, La Armi

Kaunotar ja Hirviö

Mamma sanoo ettei toi Ansis ole mikään Jekyll & Hyde, vaan Kaunotar ja Hirviö. Molemmat samasa paketisa. Mutt mun mielestä se muistuttaa kyl enempi Tasmanian tuhulaista.

Terveisin, La Armi

Ansasa

Olishan mun pitänny arvata mihin tää johtaa. Mamma läksi ajeleen lauantaiaamuna ennen kukonpieremää, ja Anne tuli sitt päiväxi rapsuttaan meitä Simpan kaa. Sitt se mamma konkoilee aamunelijält kotio, ja mä tiesin HETI mikä sillon.

Pentu.

Mä tiän, ett ei se mun oo. Mutt pakko kai mun on se hoitaa, ko mamma on sen mulle tuonu. Mää oon sillai niinko Ansasa tän jutun kaa.

Mutt kivaa oli se, ett viimeyönä se vähä mitä me mamman kaa nukuttiin, me nukuttiin lattiala sillai ett mää olliin mamman polovitaipeesa ja Ansa mamman tyynyvvieresä nukkumasa.

Terveisin, La Armi

Rätkätys

Mammallon tänään kotityöpäivä, ja mä saan olla ulukona. Mää partioin mun pihaa. Mutt se mikä mua täsä hommas kismittää, on noi hitsinvitsin harakat.

Ne nauraa mulle.

Kuttu soikoon!

Terveisin, La Armi

Kusipää

Mä olen kusipää. Se nimittäin Simppa pissas mua kupoliin tänään aamulenkillä. Ett silleen.

Terveisin, La Armi

Vile

Mamma paisto täsä tännään porovvilettä. Nyt äske se läks käväseen huoltixel, ja unohti loput vileet hellale. Ko mamma tuli takasi, se villeen loppu oli - tadaa! - yhä sielä hellalla. Mutt paketillinen ruisleipää oli tuntemattoman tekijän toimesta kadonnu pöyältä. Se, mitä tää episodi keroo mamman keittotaidoist, mä jätän itsekunkin lukijan harkittavax.

Terveisin, La Armi