Ansis oli sitte eilen ihan pihalla.
Me oltiin lähösä reeneihin, ja mamma huutelee Ansaa, joka oli ulkona josaki. Ei koiraa missään. Mamma sitä huutelee ja ettii, ja löytyhän se navetan takaa. Mutt aidan väärältä puolelta. Sielä sei istua nökötti siinä jumalattomasa vesilammikosa minkä kevättuluvat on teheny. Miten se on sinne päässy, on arvotus. Jotenka ei muuta ko mamma naapurin pihan kautta hakeen Ansaa, ja osashan se sitte jo kiertää kulman ympäri ja tuli vastaanki.
Ett sellanen seikkailu.
Terveisin, La Armi
