Ansahan tykkää saaha patukkaa. Täss suhtees se muistuttaa aika palijo mammaa. No eilettäin illala me oltii hallila, ko Virve oli siel kuvaamas mua. Ja Ansaa ja Simppaa, vaik mä en tajuu mitä kuvaamist niisson.
Okei, Ansa oli mammalla piuhassa. Ja sitt siellä oli kans yks Mitzi. Se on sakumaanikko. Narttu. Ja se oli just reenin päättex saanu patukkaa. Sellasta nahkasta. Se kanto sitä patukkaa suussaan sillai pitkittäin. Niinko tupakkii. Oottehan te nähäny, sillai niinko Timppaki polttaa.
Ansa sitt päätti ett se haluu sitä patukkaa kans. Ja se tempas äkkiarvaamatta ittesä mammalta ja tarttu siihen patukan toiseen päähän. Minkä toisesa reunasa, 5 cm pääsä oli siis sen Mitzin kuono. Ja siinnä ne akat sitte veti sitä patukkaa toinen toiseen suuntaan. Ja mamma veti Ansaa piuhasa ja huus jotta irti. Onneks Mikko ja Virve oli sekunneisa paikalla ja ylsi siihen välliin, mihin mamma ja Mitzin emäntä ei kumpikaa yltänny. Niin ei sitte tullu patukka-Ansasta jauhelihakeittoo niedersachsenilaiseen malliin.
Ja mamma sit päätti tänään alottaa joululoman, minkä kunniaks me käytiin kunnon mettäirtohömpällä äskettäin. Ett sikäli.
Terveisin, La Armi
