3. heinäkuuta 2007

On se Hurja!

...toi Simppa meinaan.

Eilennillalla mamma hokas et sillon taas pariton työrukkanen. Toista ei missään. Ei vaikka ne siinä ylläällä portaala ollu tallesa, jotta pojat Rolle tai Simppa ei niihi yllä. Mammalla heti eppäilys jotta se on ottu tahi tippunnu se hanska, ja kun sitä ei mistään löytynny, niin sen syyttävä katse siirty Simppaan. No ei muuta ko mamma änkeemään suolapalloo Simpalle kurkkuun - ja sieltähän se parin minsan päästä se rukkanen tuli. Ja jätskipuikko ja palijo heinää. Jotta sen verran se on tosta sukkahousuepisodista oppinnu.

No tännään sitte mamma *taas* teki puita, ja sehän meinaa jotta mää mammalle sitä pallua. Ja Simppa mukana. Me juostiin ja öristiin ja välillä mamma heitti meile. Kunnes mamma päätti jotta se hyppyyttää mut siittä metrisestä esteestä sen pallon peräsä. No määhän hyppäsin, ei siinä mittään. Muttaku Simppa tulla roiskautti mun peräsä! Okei, vähän sillä takatassut kävi siihe esteeseen, mutt oli se silti aika hyvin koska mamma oo vielä käytännösä ollenkaan sitä hyppyyttänny. On se Hurrrrrrja!

Terveisin, La Armi