Mähän siis en ole mikään vinttari. Siis sellanen, jolle pitää pukee toppahaalarii pääle heti ko ilma menee alle +10C. Mä olen sään- ja lätäkönkestävä suomalainen roto, enkä pahemmin palttoita tarvi. (Enkä mä muutenkaan ole sellanen kuikelo niinko NE.)
Mutt tänä aamuna mamma pakotti mut laittaan takin pääle. Ulukona -15C ja melekonen tuuli ja myräkkä. Se vaan ett ton mun takin istuvuus ei ole parasta A-luokkaa. Se on selästä mulle lyhy, eikä se kunnolla peitä mun reisiäkään. Olkatoppaukset siinä sitte on puolestaan ihan kasarimeiningillä. Ulkopuoli on punasta tikkikangasta ja sisällä siinnon lanellivuori. Aika karsee perusmalli siis. Mutt ei kai se ihmekkään, ko mamma osti sen takin kympillä sillonko mää sain Kemijärvellä mun tokan serttin.
Mun sporttiseen tyyliin oikeastaan passais parhaiten sellanen korkeateknisest kankaasta valmistettu slim-fit lasketteluasu. Sellanen, minkä mä kehtaan jättää narikkaan esmes St. Moritzissa, ko mä olen menossa after ski -partyyn. Mutt tässä se taas nähhään, minkä verran mamma on muhun valmis panostaan. Hympf!
Terveisin, La Armi
